Harjoitusrata
Harjoitusradan tulisi olla 100 askelta eli 70 m syvä suuntaansa keskilinjalta. Kokeessa hakuradan syvyys on vain 50 metriä, mutta ylipitkällä syvyydellä harjoitellessa koira oppii varmasti menemään tarpeeksi syvälle, väsyneenäkin kun se ei ihan sinne 70 metriin jaksa mennä.
Harjoitusrata tallataan 400 metrin matkalta, mutta suunnistusmerkit merkataan sivuilta vain niihin pituuksiin asti, kuin piiloja on. Eli tallaus jatkuu piilojen jälkeen, vaikka merkit loppuvat. Kulmat merkataan selkeästi, esimerkiksi kahdella krepillä.
Piilojen (4-8 kpl) tulisi olla n. 30 metrin välein vuoroin oikealla, vuoroin vasemmalla puolella. Lähetyskohdat voidaan merkitä keskilinjalle. Jos keskilinjana ei ole selkeää tietä/polkua yms, kannattaa myös keskilinja merkata krepeillä.
Tuulet
Tuulet ovat olennainen osa hakua. Tuulensuunta pitää ottaa huomioon koiraa lähettäessä etsimään. Joskus tämä vaatii yllättävän paljon miettimistä! Varsinkin, jos keskilinja ei ole suora, vaan esimerkiksi 90 asteen mutkassa tai kulmassa. Tällöin pitää miettiä tarkkaan, kummalle puolella koiran lähettää useammin kokeessa, tai millaisen harjoituksen tekee.
Harjoitusmenetelmät
Harjoituksissa voi käyttää apuna koiran kolmea aistia: näköä, kuuloa ja ennen kaikkea hajuaistia. Alkuun koira saattaa tarvita enemmän näkö- tai kuuloapua, mutta hajuapu on kaikista paras, hakukoiran tulee työskennellä nenää käyttäen. Näköapu ei sovi välttämättä kaikille koirille, ns. "silmäkoirille", kuten silmillä paimentavat paimenkoirat. Apuja voi myös yhdistellä samaan harjoitukseen. Apuna voi käyttää myös erilaisia tallaushajuja perinteisen tallauksen sijaan, kuten syvyyssuunnassa tehdyt tallauskaistaleet vuorotellen eri puolen keskilinjaa.
Tuulta apuna käyttäen voi tehdä kolmenlaista harjoittelua. 1. tapa on kulkea yhdessä koiran kanssa koira vapaana tuulen alapuolelta maalimiehen tasalle, jolloin koira saa vainun maalimiehestä ja saa mennä maalimiehen luokse. 2. tapa on että ohjaaja taluttaa koiran tuulen alapuolelta maalimiehen tasalle, jolloin koira saa vainun. Kun ohjaaja huomaa tämän, hän palaa koiran kanssa takaisin keskilinjalle ja lähettää koiran maalimiehen luokse. 3. tapa on niin, että maalimies, ohjaaja ja koira ovat yhdessä keskilinjalla. Maalimies lähtee kulkemaan piilolle etuviistoon, samalla kun ohjaaja kulkee koiran kanssa keskilinjaa eteenpäin. Maalimiehen piilouduttua ohjaaja lähettää koiran etsimään tuulen alapuolelta. Tämä edellyttää siis takatuulta, piirroksessa on virheellisesti etutuuli 3. harjoituksen kohdalla.
Tuuli pitää ottaa huomioon myös maalimiehen reittiä suunnitellessa. Piiloon mennään aina tuulen alapuolelta ja takakautta kiertäen, ei suoraan keskilinjalta piilolle.
P-pistoksi kutsutaan menetelmää, jossa käytetään apuna sekä näköä että hajua. Nimensä menetelmä saa ikään kuin P:n muotoisesta kuviosta. P-pisto toteutetaan niin, että maalimies on aivan takarajan tuntumassa haamuna samalla kun ohjaaja ja koira ovat keskilinjalla. Koiran tulee nähdä maalimies. Tämän jälkeen maalimies siirtyy eteen tai taakse päin tuulesta riippuen ja lähemmäksi keskilinjaa niin ettei koira näe tätä. Ohjaaja lähettää koiran etsimään tuulen alapuolelta, jolloin koira saa maalimiehen tasolla vainun.
Risteilymenetelmäksi kutsutaan tapaa, jossa koira seilaa radan lävitse vuorotellen oikealle ja vasemmalle tehden sekä tyhjiä pistoja että löytöjä. Risteily tehdään n. 20 metrin välein koko radan mitan. Toisin sanoen ALO-luokan radassa tehdään 7 pistoa, AVO-radalla 12 pistoa ja VOI-radalla 17 pistoa. Näin monta pistoa koiran on kyettävä tekemään kokeessakin, vaikka aina kokeessa ei välttämättä niin montaa pistoa tarvitse. Risteilyssä voidaan tehdä myös yliheittoja. Jokaiselle koiralle täytyy sovittaa oma rytmitys. Risteilyssä ei kannata käyttää umpipiiloja.
Eteenpäin työskentely
Eteenpäin työskentely tulee usein kaupan päälle. Ohjaajan tulee huolehtia, että koira käy varmasti lävitse koko hakualueen, eli lähetyksissä on oltava huolellinen. Tässäkin tuulet pitää muistaa. Vaikka etsimätöntä aluetta jää väliin, tulee koiran pistot suoraan syvälle ja rataa eteenpäin.
Tyhjän piston opetus ja harjoittelu
Tyhjäpisto opetetaan aluksi myötätuuleen. Tämä vahvistaa koiran halua mennä eteen, koska koira ei tiedä tuulen takia, onko sillä puolella maalimiestä vai ei. Vastatuuleen tehdessä koira saa jo tuulen perusteella tietoa, tuleeko siltä puolen hajua vai ei, ja tyhjänpiston ollessa kyseessä hajua ei tule.
Aluksi tyhjäpisto on muodoltaa tylppä V. Vasta myöhemmin koira oppii myös etenemään radan suuntaisesti enemmän. Tyhjänpiston opettaminen vaatii sen, että koiralla on valmiit löydöt jo hallussa, vähintään 80%:sti. Tyhjienpistojen harjoittelu kannattaa tehdä limittäin löytöjen kanssa, jotta koiran motivaatio säilyy.
Tyhjäpisto opetetaan mieluiten avustajan kanssa. Ohjaaja lähettää koiran etsimään. Kun koira on liikkeellä, ohjaaja lähtee kulkemaan keskilinjaa eteenpäin. Samalla avustaja selostaa ohjaajalle koiran etenemisestä. Jos koira kääntyy rataa taaksepäin tai tekee jonkun muun virheliikkeen, avustaja kertoo ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu pienten kehujen kera koiran luokseen. Ohjaaja ja koira palaavat takaisin lähetyspaikalle, ja ohjaaja lähettää koiran uudelleen matkaan. Tämän voi toistaa muutaman kerran, mutta ei kannata jäädä jankkaamaan, vaan siirtyy rataa eteenpäin. Joskus maastossakin saattaa olla sellainen kohta, että koira ei vain kykene etenemään halutulla tavalla. Kun koira kuitenkin tekee halutulla tavalla, eli etenee sinne lähes 70 metriin asti ja kääntyy rataa eteenpäin, avustaja ilmoittaa ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu koiraa isojen kehujen kera
Jos koira tekee vahingossa hyvän tyhjän piston, vaikka maalimies jää piston sisälle, palkitaan koira ja jatketaan rataa eteenpäin ja jätetään maalimies välistä. Hyvästä tyhjästä pitää aina palkita, oli se vahinko tai tahallinen! Sen sijaan jos koira tekee huonon, epämääräisen tyhjän piston, vaikka maalimies on piilossa, palataan koiran kanssa lähetyspaikalle ja lähetetään uudelleen.
Suora luoksetulo
Suora luoksetulo on tärkeää. Tätä voi helposti opettaa radalla joko yksin tai avustajan kera. Avustajan kanssa tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että avustaja taluttaa koiran piirroksen mukaisesti tehden ikään kuin tyhjän piston. Kun avustaja ja koira kääntyvät takaisin kohti keskilinjaa, avustaja päästää koiran irti ja ohjaaja kutsuu koiran luokseen. Tätä voi tehdä löytöjen lomassa.
Toivottavasti joku saa selvää sepustuksistani ja piirroksistani :D Ja toivottavasti joku myös hyötyy niistä! Paljonhan tuosta vielä puuttuu, mutta en viitsi kaikkea kirjoittaa.
Ainiin, saatiin paikka Mäntsälän Koirakerhon agilityn alkeisryhmästä! Jesh!!!! Toukokuun alussa alkaa treenit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti