Muut perheen koirat

Minä asun siis avoni kanssa Espoossa ja täällä meillä Pyrykin asuu. Vanhempieni luota Mäntsälästä löytyy sen sijaan yhteensä neljä muuta koiraa, joista myös kertoilen täällä blogissa, ovathan nekin perhettä.

Vanhempani ovat 80-luvulla ja 90-luvun alussa kasvattaneet pienimuotoisesti karkeakarvaisia mäyräkoiria sekä venäjänajokoiria kennelnimellä Pikkuhiekkalan, ja olivat muutenkin aktiivisesti mäyräkoirien toiminnassa mukana. Kun he perustivat pieneläinhoitolan 80-luvun puolivälissä, jäi kasvattaminen kuitenkin sivummalle, veihän hoitola kaiken ajan. Kennelnimen he kuitenkin pitivät ja ovat silloin tällöin pentueen kasvattaneet. Pieneläinhoitolan he myivät 2000-luvun alussa 15 vuoden raskaan työn jälkeen.

Tällä hetkellä isäni luona asuu kaksi karkeakarvaista mäyräkoiraa, Ella ja Reetu, sekä suomenajokoira-beaglemix Ada. Ella on Reetun emä, Reetu on 2010 syntyneestä Pikkuhiekkalan F-pentueesta.

Äitini luona asustelee Ellan emä Siiri.

Ella


Nimi: Pikkuhiekkalan Emma, kutsumanimi Ella
s. 4.9.2005
väri: riista
i: FI KVA-A Påvalmalmens Sigge
e: Josefa Jovanka
kasvattaja: Pikkuhiekkalan


Ella on mitä ihanin mäykkyrouva. Ella on ajolinjaisesta suvusta, ja käykin paljon peura- ja kaurismetsällä niin minun kuin isäni kanssa. Ellalta on ammuttu parisen kymmentä sorkkaeläintä. Luolallakin Ella toimii loistavasti, ja saalistakin on tullut niin supien, mäyrien kuin kettujenkin muodossa.

Kokeissa Ellan kanssa ei olla kovin montaa kertaa käyty. LUT-kokeissa on käyty kolme kertaa, ja tuloksina on tullut kaksi kertaa LUTC ja kerran LUTB. Keinoluolassa Ella ei ikävä kyllä toimi ihan niin hyvin kuin oikeassa luolassa metsästystilanteessa, joten saa nähdä saadaanko siitä valiota tehtyä. MÄAJ-kokeisiin Ellaa ei olla vielä viety, olenkin yrittänyt saada isää ottamaan itseään niskasta kiinni asian suhteen. Ellasta saisi luultavasti hyvinkin helposti ajovalion.

Ellan paras näyttelytulos on ERI. Ella ei ikävä kyllä ole ehkä maailman täydellisin mäyräkoira ulkomuodoltaan... Hieman tuollainen "rimpula", mutta maailman suloisin kylläkin!

Luonteeltaan Ella on mitä ihanin pikku pusuttelija, sellainen halinalle, joka ei saa rapsutuksista tarpeekseen. Ihmisiä kohtaan Ella vaikuttaa suorastaan nössöltä, mutta kun puhutaan toisen koiran kanssa elämisestä tai metsälle lähtemisestä, luonnetta löytyy kuin pienestä ruutitynnyristä. Siksi isä Ellan valitsikin viime hetkillä pentulaatikosta, Ella pisti kaikki sisaruksensa maihin päästäkseen ensimmäisenä tervehtimään
portille ;)

Ella


Fredi aka Reetu

s. 26.10.2010
väri: tummariista
i: Pähkinärinteen Aapo FI KVA-A
e: Pikkuhiekkalan Emma
Kasvattaja: Pikkuhiekkalan

Reetu on varsinainen pikku riiviö ja tasmaniantuholainen. Pentuna piti pitää kaikki kengät, tyynyt sun muut piilossa ettei pikku termiitti tuhonnut kaikkea. Nykyisin Reetu enää harvemmin mitää tuhoaa, paitsi hihnoja. Aina se onnistuu katkomaan hihnat! Jos pitää vain tylsästi seisoskella hihnan päässä jos isäntä vaikka juttelee jonkun kanssa, saa pian huomata että kädessä roikkuu vain katkennut hihnan pätkä. Onneksi Reetu ei sentään karkaa mihinkään pitkälle :)

Luonteeltaan Reetu on samanlainen ihana pikku pusuttelija kuin emänsäkin. Reetu rakastaa sylissä kellimistä jopa enemmän kuin äitinsä. Mutta muuten luonnetta löytyy enemmän kuin tarpeeksi. Reetu kyllä puolustaa omaansa vaikka kynsin ja hampain jos on tarvis. Silloin lähtee ääntä ja rähinää kuin pienestä kylästä. Pikku pentuna jo Reetu pisti sisaruksensa maihin ihan kuus-nolla. Koko pentue oli kova luonteista sakkia, mutta Reetu vei kyllä voiton mennen tullen.

Reetusta on tarkoitus tulla ennen kaikkea ajokoira. Ja onhan se jo tositoimiin päässytkin, kaatojakin jo tullut. Kokeisiin on myös tarkoitus mennä, ja tietenkin niitä valio-titteleitä tavoitellaan. Niin ja tietenkin myös näyttelyissä käydään. Odotukset on korkealla!

Reetu 1,5 v, nyppinen ollut hieman kesken kuvaa ottaessa

Fredi n. 3kk

Siiri

Nimi: Josefa Jovanka "Siiri"
s. 6.5.2000
väri: riista
i: Seidemann's Öyolv FIN KVA-L FIN KVA-M FIN MVA NO KVA-L NO MVA
e: Taxberg Hunajapupu V-99 EEV-01
Kasvattaja: Josefa

Siiri on mitä hienoin vanha mäykkyrouva. Siiri onkin äitini silmäterä. Kun vanhempani erosivat, muutti Siiri eron myötä äitini ja minun mukana. Siiri on luolalinjaisesta suvusta.

Luonteeltaan Siiri on aikamoinen nautiskelija. Nuoruusvuosinaan Siiri oli kova peura- ja luolakoira, mutta eron myötä metsällä käynti jäi vähemmälle. Nykyisin Siiri jaksaa vain louskuttaa ohi meneville rusakoille ja riehuville muille perheen koirille. Pitäähän nuorille jöötä pitää! Se onnistuu erittäin hyvin pöydän alta haukahtelemalla ja komentamalla. Siiri toimii muun lauman matriarkkana. Kotona Siiri tykkää köllötellä sängyllä tai sohvalla tyytyväisenä, nukkumaanmeno on aina tasan klo 21, ja tästä ei luisteta! Siiri on usein ensin hieman epäluuloinen uusia koiria kohtaan, etenkin jos nämä ovat pörröisiä tai valkoisia. Hammastakin saattaa tulla. Muuten Siiri on oikein kiltti vanha rouva.

Koetuloksia Siirillä ei ikävä kyllä ole. Minä en silloin vielä tuollaisten päälle ymmärtänyt kun Siiri oli nuori, lapsi kun olin, eikä vanhemmilla ollut aikaa kokeissa käydä. Näyttelyissä käyntikin jäi vähille, mikä on sinänsä sääli, koska Siiri on saanut jopa yhden SA:n.

Siiri

Kolme sukupolvea mäyräkoiria


Ada

Nimi: Ada
s. 2005
i: suomenajokoira Timi
e: beagle Emma

Ada on isäni metsästyskaverilla sattuneesta vahinkopentueesta. Isäni eräällä toisella metsästyskaverilla oli jo useamman vuoden ollut tällainen vastaavanlainen mix ajokoirana, Jeri nimeltään. Jeri oli aivan mieletön ajokoira, joten kun isä kuuli mitä tälle toiselle kaverilleen oli syntymässä, varasi hän heti ensimmäisenä pennun. Eikä ole tarvinnut katua.

Ada on paras ajokoira, mikä isällä on ikinä vuosien saatossa ollut. Rusakoita on Adalta ammuttu näiden vuosien aikana kymmeniä ja kymmeniä. Ada on luotettava ajokki, joka löytää melkein aina makuun ja saa ajon. Onpa siltä jopa yksi kettukin ammuttu.

Luonteeltaan Ada on sellainen "anteeksi että olen olemassa", mutta myös hyvin narsistinen. Ada ajaa muut koirat pois sohvalta, jos katsoo ettei mahdu itse sinne. Tai jos joku muu kehtaa tulla pyytämään rapsutuksia kun hänen rapsutukset on kesken. Ihmisiä kohtaan Ada käyttäytyy kuitenkin hyvinkin nöyrästi ja alistuvasti, mutta ei kuitenkaan ole missään nimessä arka tai pelokasa vieraita ihmisiä kohtaan. Pinnan alla kytee kuitenkin tuli, ja pentuna Adaa joutuikin ojentamaan siitä, saako murista jos minä hänet häädän pois sohvalta. Ada on ainut joka saa Reetun täysin kuriin. Adalle Reetu ei edes yritä kukkoilla ;) Ada onkin selkeästi lauman pomo, vaikka Ella tuleekin kovana kakkosena perässä. Välillä Ella ja Ada hieman selvittelevätkin lauman hierarkiaa, etenkin juoksuaikaan.

Ada

Tällainen konkkaronkka löytyy Mäntsälästä. Käyn vanhempieni luona viikoittain, joten tulee paljon pyörittyä myös näiden karvaturrien kanssa. Minulla kun innostusta riittää touhuta koirien kanssa, on tarkoitus että minä myös lähden Reetua koulimaan käyttökoiraksi. LUT ja MÄAJ kokeiden lisäksi minua kiinnostaisi kokeilla myös MEJÄä, saas nähdä mitä siitä tulee. LUT saattaa kuitenkin ikävä kyllä jäädä pois kuvioista, koska isä ei haluaisi että Reetua edes opetettaisiin luolalle vaan pidettäisiin se puhtaasti ajokoirana. Verijälkeä aion kuitenkin alkaa opettamaan, ja toivottavasti päästään pian myös ekoihin ajokokeisiin.