maanantai 25. huhtikuuta 2011

Pitkäperjantai Lahti KV:ssa

Pitkäperjantaina 22.4.2011 korkkasimme Pyryn näyttelyuran Lahden kansainvälisessä näyttelyssä. Tuomarina toimi Leni Finne. Oli mukava viedä unkarinkarvatonpaimenkoira näyttelyyn! Ja tuloskin oli sen mukainen: JUN H.

Tuomari ei pitänyt Pyryn ilmavasta olemuksesta, vaan totesi minulle: "Jos näin nyt rumasti sanotaan niin tämä koira on ruipelo silakka! Aivan liian kehittymätön." Vuoden ikäisen JUN-luokassa olevan koiran ei kyllä käsittääkseni kuulu vielä edes olla täysin kehittynyt? Nooh, näin tällä kertaa, arvostelu oli muuten ihan hyvä kuitenkin. Pyryn korkeudesta Finne ei sanonut mitään, hän kyllä mittasi Pyryn, mutta totesi vain että tarkasti luottaako näkökykyynsä, hän vain ilmeisesti kokeili mahtuiko Pyry sen maagisen 47 cm alle, ja kyllähän se juuri sopivasti mahtui, ainakin kun oli hieman kumarassa!

Tässä arvostelu vielä kokonaisuudessaan:

"Riittävät mittasuhteet ja luusto. Vielä kovin ilmava kokonaisuus. Oikealinjainen pää. Suuret vielä hieman pehmeät korvat. Oikeanväriset turhan pyöreät silmät. Niukka eturinta ja vielä kovin kehittymätön rintakehä. Riittävät kulmaukset. Tänään varsin niukka karvapeite. Oikea askelpituus, vispaa jonkin verran edestä."


Näyttelyssä oli mudeja yhteensä neljä, VSP:tä ja uroksien SERTiä ja CACIBia ei jaettu ollenkaan. Tässä kaikkien tulokset:

u. Csibiti Gezemice "Pyry", JUN-H
u. Inhaberki Fürge Luja "Luja", NUO-EH
u. Mehes-Kerti Guba "Eemeli", AVO-ERI
n. Kirälytelki Ekes, AVO-ERI SA ROP SERT CACIB

Seuraava Pyryn näyttely onkin erkkari Helsingissä toukokuun puolivälissä, Palveluskoiratapahtuma, jossa samalla mudien juhlanäyttely, tuomarina unkarilainen Antall Kiss.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Tokoilua ja viettitesti

Perjantaina käytiin Ojangossa katsomassa Nean kanssa mölliagikisoja. Otettiin koiruudet mukaan, joten otettiin hieman tottista vapaalla kentällä. Pyry on kehittänyt itselleen Pyhän Vihan vieraita uroksia kohtaan, sillä on hirmuinen dominoinnin tarve. Se olisi halunnut vain astua Lassia, tai sitten nirhata sen. Tottistelu onnistui aluksi ihan hyvin, mutta sitten Pyryn keskittymiskyky alkoi herpaantua liikaa, joten vein välillä pojan autoon odottamaan ja rauhoittumaan.

Otettiin enimmäkseen seuraamista ja pari kertaa maahanmeno liikkeestä. Seuraaminen meni ihan hyvin! Pyry ei enää edistä niin pahasti, talvitauko teki näköjään hyvää. Totta kai hiomista on, mutta ihan hyvältä alkaa näyttämään. Liikkeestä maahanmeno oli aluksi jähmeä, mutta sitten Pyry muistikin asian. Nopeutta kuitenkin tarvitaan ehdottomasti lisää. Lopuksi otettiin vielä hieman ihan perus istu, maahan, seiso -treeniä. Pitäisi pikku hiljaa alkaa kaukokäskyjä ottamaan, mutta ensin ihan varmoiksi läheltä.

Seuraaminen alkaa sujumaan!


 Perusasento

Kuvat: Nea Koskinen

Nean jo lähdettyä satuin kävelemään putken ohitse, joten päätinpä kokeilla mitä Pyry putkesta tuumaa, tai muistaako sitä vielä. Ja sehän muisti! Pyry meni kuin vanha tekijä, juoksi putken tuhatta ja sataa. Laitoin putken jopa mutkallekin, ja hienosti se meni. Tuntuu vauhtia piisaavan vaikka kuinka paljon.

Viettitesti

Lauantaina olikin sitten Pyryn suojelun viettitestin aika, testaajana toimi Juha Korri. Testi meni hyvinkin pitkälle juuri niin kuin odotinkin.

Korri epäili ettei saisi koulutettua Pyrylle IPO-koulutustunnustusta johtuen Pyryn varautuneisuudesta. Pyry on kuitenkin hyvin vietikäs ja myös taistelutahtoinen koira, se saalisti ja taisteli ihan mukavasti, oli kovin innokas, mutta jännitti hieman vierasta maalimiestä koko ajan. Korri totesikin ettei Pyry luultavasti nauttisi lajista täysin sydämin vaan se olisi liian "jännää". Korri ei lähtenyt paineistamaan Pyryä sen enempää, koska kyseessä nuori koira, joka oli muutenkin jo varautunut. Toimintakyky siis ei ole mikään maailman paras. Hän jätti myös puolustuskäyttäytymisen testaamatta. Pyryn puruote oli myös hieman löysä ja liian varovainen suojeluun.

Korri totesi kuitenkin että Pyry on varmasti loistava harrastukoira vahvan vietikkyytensä takia. Ja niinhän se onkin ;) Ja onhan kyseessä kuitenkin hyvin nuori koira, vasta vuoden ikäinen. Olisi mukava käydä uudestaan vastaavanlaisessa testissä kun Pyrylle tulee ikää ja varmuutta lisää.

Tässä vielä kopio Pyryn saamasta diplomista:


Ja video Pyryn testistä:




keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Polvitarkastus

Tänään käytiin virallisissa polvitarkastuksissa Viikin eläinsairaalalla. Saatiin Terhin kautta peruutusaika ilmaiselle käynnille, Soilekin ehti lähettää Pyryn paperit, joten saatiin tulos siis virallisena! Ja tulos on: polvet 0/0! Jee! Terve poika polvien osalta siis.

Kyseessä oli tosiaan ilmainen tarkastuspäivä, joten paikalla oli ensin kolme kandia, jotka vuorotellen Pyryn polvet tutkivat ja tämän jälkeen vielä Kennelliiton hyväksymä eläinlääkäri Mikael Morelius tuli ja tutki. Pyry sai kovasti kehuja kun oli niin reipas ja todella nätisti antoi tutkia. Hieman ihmetteli mitä oikein touhutaan, mutta ei yrittänyt vastaan laittaa.

Tarkastuksen jälkeen Terhi nappasi Pyryltä vielä verinäytteen Lohen koirageenitutkimusta varten, eli päivän hyvätyö tehty. Pyry oli todella nätisti näytteenoton ajan, ei sanonut mitään vaikka kaksi kertaa joutui pistämään kun ei ensimmäisellä kerralla tullut tarpeeksi verta. Urhea poika!

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kuvia kuvia..

Hain tänään postista uuden objektiivin, Canon 50mm/1.5ft, joten sitähän täytyi heti kokeilla.








Oli niin kaunis päivä että käytiin pihallakin kuvailemassa, toisella putkella tosin.

Rakennekuva Ellasta 

Rakennekuva Reetusta

Reetu: "Prkleen nainen komensi takaisin pihaan....."

Martsun kevätloikka :D

Mimi vauhdissa!

Mimi poseeraa

Kiihtyy nollasta sataan alle sekunnin

Mimi yritti saada Pyryn kiinni.


keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Reija Niemisen hakuluento

Eilen olin kuuntelemassa Reija Niemisen luentoa hausta. Luento oli todella antoisa ja mielenkiintoinen! Näin aloittelevalle haun harrastajalle uutta tietoa tuli paljon. Ajettelin tehdä pienen koosteen tekemistäni muistiinpanoista.

Harjoitusrata


Harjoitusradan tulisi olla 100 askelta eli 70 m syvä suuntaansa keskilinjalta. Kokeessa hakuradan syvyys on vain 50 metriä, mutta ylipitkällä syvyydellä harjoitellessa koira oppii varmasti menemään tarpeeksi syvälle, väsyneenäkin kun se ei ihan sinne 70 metriin jaksa mennä.

Harjoitusrata tallataan 400 metrin matkalta, mutta suunnistusmerkit merkataan sivuilta vain niihin pituuksiin asti, kuin piiloja on. Eli tallaus jatkuu piilojen jälkeen, vaikka merkit loppuvat. Kulmat merkataan selkeästi, esimerkiksi kahdella krepillä.

Piilojen (4-8 kpl) tulisi olla n. 30 metrin välein vuoroin oikealla, vuoroin vasemmalla puolella. Lähetyskohdat voidaan merkitä keskilinjalle. Jos keskilinjana ei ole selkeää tietä/polkua yms, kannattaa myös keskilinja merkata krepeillä.













Tuulet


Tuulet ovat olennainen osa hakua. Tuulensuunta pitää ottaa huomioon koiraa lähettäessä etsimään. Joskus tämä vaatii yllättävän paljon miettimistä! Varsinkin, jos keskilinja ei ole suora, vaan esimerkiksi 90 asteen mutkassa tai kulmassa. Tällöin pitää miettiä tarkkaan, kummalle puolella koiran lähettää useammin kokeessa, tai millaisen harjoituksen tekee.










Harjoitusmenetelmät


Harjoituksissa voi käyttää apuna koiran kolmea aistia: näköä, kuuloa ja ennen kaikkea hajuaistia. Alkuun koira saattaa tarvita enemmän näkö- tai kuuloapua, mutta hajuapu on kaikista paras, hakukoiran tulee työskennellä nenää käyttäen. Näköapu ei sovi välttämättä kaikille koirille, ns. "silmäkoirille", kuten silmillä paimentavat paimenkoirat. Apuja voi myös yhdistellä samaan harjoitukseen. Apuna voi käyttää myös erilaisia tallaushajuja perinteisen tallauksen sijaan, kuten syvyyssuunnassa tehdyt tallauskaistaleet vuorotellen eri puolen keskilinjaa.

Tuulta apuna käyttäen voi tehdä kolmenlaista harjoittelua. 1. tapa on kulkea yhdessä koiran kanssa koira vapaana tuulen alapuolelta maalimiehen tasalle, jolloin koira saa vainun maalimiehestä ja saa mennä maalimiehen luokse. 2. tapa on että ohjaaja taluttaa koiran tuulen alapuolelta maalimiehen tasalle, jolloin koira saa vainun. Kun ohjaaja huomaa tämän, hän palaa koiran kanssa takaisin keskilinjalle ja lähettää koiran maalimiehen luokse. 3. tapa on niin, että maalimies, ohjaaja ja koira ovat yhdessä keskilinjalla. Maalimies lähtee kulkemaan piilolle etuviistoon, samalla kun ohjaaja kulkee koiran kanssa keskilinjaa eteenpäin. Maalimiehen piilouduttua ohjaaja lähettää koiran etsimään tuulen alapuolelta. Tämä edellyttää siis takatuulta, piirroksessa on virheellisesti etutuuli 3. harjoituksen kohdalla.

Tuuli pitää ottaa huomioon myös maalimiehen reittiä suunnitellessa. Piiloon mennään aina tuulen alapuolelta ja takakautta kiertäen, ei suoraan keskilinjalta piilolle.













P-pistoksi kutsutaan menetelmää, jossa käytetään apuna sekä näköä että hajua. Nimensä menetelmä saa ikään kuin P:n muotoisesta kuviosta. P-pisto toteutetaan niin, että maalimies on aivan takarajan tuntumassa haamuna samalla kun ohjaaja ja koira ovat keskilinjalla. Koiran tulee nähdä maalimies. Tämän jälkeen maalimies siirtyy eteen tai taakse päin tuulesta riippuen ja lähemmäksi keskilinjaa niin ettei koira näe tätä. Ohjaaja lähettää koiran etsimään tuulen alapuolelta, jolloin koira saa maalimiehen tasolla vainun.











Risteilymenetelmäksi kutsutaan tapaa, jossa koira seilaa radan lävitse vuorotellen oikealle ja vasemmalle tehden sekä tyhjiä pistoja että löytöjä. Risteily tehdään n. 20 metrin välein koko radan mitan. Toisin sanoen ALO-luokan radassa tehdään 7 pistoa, AVO-radalla 12 pistoa ja VOI-radalla 17 pistoa. Näin monta pistoa koiran on kyettävä tekemään kokeessakin, vaikka aina kokeessa ei välttämättä niin montaa pistoa tarvitse. Risteilyssä voidaan tehdä myös yliheittoja. Jokaiselle koiralle täytyy sovittaa oma rytmitys. Risteilyssä ei kannata käyttää umpipiiloja.



















Eteenpäin työskentely


Eteenpäin työskentely tulee usein kaupan päälle. Ohjaajan tulee huolehtia, että koira käy varmasti lävitse koko hakualueen, eli lähetyksissä on oltava huolellinen. Tässäkin tuulet pitää muistaa. Vaikka etsimätöntä aluetta jää väliin, tulee koiran pistot suoraan syvälle ja rataa eteenpäin.

Tyhjän piston opetus ja harjoittelu


Tyhjäpisto opetetaan aluksi myötätuuleen. Tämä vahvistaa koiran halua mennä eteen, koska koira ei tiedä tuulen takia, onko sillä puolella maalimiestä vai ei. Vastatuuleen tehdessä koira saa jo tuulen perusteella tietoa, tuleeko siltä puolen hajua vai ei, ja tyhjänpiston ollessa kyseessä hajua ei tule.

Aluksi tyhjäpisto on muodoltaa tylppä V. Vasta myöhemmin koira oppii myös etenemään radan suuntaisesti enemmän. Tyhjänpiston opettaminen vaatii sen, että koiralla on valmiit löydöt jo hallussa, vähintään 80%:sti. Tyhjienpistojen harjoittelu kannattaa tehdä limittäin löytöjen kanssa, jotta koiran motivaatio säilyy.

Tyhjäpisto opetetaan mieluiten avustajan kanssa. Ohjaaja lähettää koiran etsimään. Kun koira on liikkeellä, ohjaaja lähtee kulkemaan keskilinjaa eteenpäin. Samalla avustaja selostaa ohjaajalle koiran etenemisestä. Jos koira kääntyy rataa taaksepäin tai tekee jonkun muun virheliikkeen, avustaja kertoo ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu pienten kehujen kera koiran luokseen. Ohjaaja ja koira palaavat takaisin lähetyspaikalle, ja ohjaaja lähettää koiran uudelleen matkaan. Tämän voi toistaa muutaman kerran, mutta ei kannata jäädä jankkaamaan, vaan siirtyy rataa eteenpäin. Joskus maastossakin saattaa olla sellainen kohta, että koira ei vain kykene etenemään halutulla tavalla. Kun koira kuitenkin tekee halutulla tavalla, eli etenee sinne lähes 70 metriin asti ja kääntyy rataa eteenpäin, avustaja ilmoittaa ohjaajalle, jolloin ohjaaja kutsuu koiraa isojen kehujen kera














Jos koira tekee vahingossa hyvän tyhjän piston, vaikka maalimies jää piston sisälle, palkitaan koira ja jatketaan rataa eteenpäin ja jätetään maalimies välistä. Hyvästä tyhjästä pitää aina palkita, oli se vahinko tai tahallinen! Sen sijaan jos koira tekee huonon, epämääräisen tyhjän piston, vaikka maalimies on piilossa, palataan koiran kanssa lähetyspaikalle ja lähetetään uudelleen.






















Suora luoksetulo


Suora luoksetulo on tärkeää. Tätä voi helposti opettaa radalla joko yksin tai avustajan kera. Avustajan kanssa tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että avustaja taluttaa koiran piirroksen mukaisesti tehden ikään kuin tyhjän piston. Kun avustaja ja koira kääntyvät takaisin kohti keskilinjaa, avustaja päästää koiran irti ja ohjaaja kutsuu koiran luokseen. Tätä voi tehdä löytöjen lomassa.











Toivottavasti joku saa selvää sepustuksistani ja piirroksistani :D Ja toivottavasti joku myös hyötyy niistä! Paljonhan tuosta vielä puuttuu, mutta en viitsi kaikkea kirjoittaa.

Ainiin, saatiin paikka Mäntsälän Koirakerhon agilityn alkeisryhmästä! Jesh!!!! Toukokuun alussa alkaa treenit.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Liian liukasta!

No voihan räkä! Saisi kyllä jo sulaa kaikki jäät ja lumet pikavauhtia! Tänään oli tarkoitus pitää hakutreenit Vermossa, mutta siellä on kuulemma niin liukasta ettei kannata mennä koiria sinne liukastuttamaan. Sulaisi lumet niin pääsisi jo metsään pitämään kunnon treenejä! Ihan tylsää tämmöiset säät, sanon minä!