Täällä taas

Tervepä terve taas pitkästä aikaa! Anteeksi kun en ole jaksanut kirjotella kuulumisia, mamma on taas ollut laiskana =/ Yritän (taas) tehdä parannuksen.

Pikakelaus menneestä talvesta. Viime vuoden puoli talvesta meni agilitya treenatessa, mutta tämän vuoden puolella talvi ja kevät on mennyt pitkälti taukona. Milloin on auto ollut rikki, milloin olen ollut kipeänä ja milloin on treeniä peruttu kouluttujan puuttuessa tai liian kovien pakkasten takia, ja milloin mamma on ollut liian laiska lähteäkseen tai on ollut töitä. Köyhä opiskelija ei raaski jättää tarjottuja työvuoroja välistä. Tekosyitä riittää =) Ilman autoa ei oikein ole Mäntsälään asti päässyt treenaamaan, juna-asemaltakin treenihallille monen kilometrin matka ja pakko olisi joku paikka olla minne koira laittaa omaa vuoroa odotellessa =/ No mutta, nyt alkaa kesäkausi ja autokaan ei ole reistaillut. Eli peukut pystyssä.

Muuten talvi meni Pyryn osalta ihan mukavasti, pari kertaa Paavon kanssa ottivat yhteen, ei mitään sen kummoisempaa kuitenkaan. Aina pitää hetken hieman kukkoilla kun pihalla kohtaavat mutta sitten taas rentoudutaan ja ollaan kavereita.

Paitsi että tämäkin kausi alkoi heti kättelyssä huonosti :D Reilu kuukausi sitten oli kenttäkauden ilmottautumiset ja minäkin tietenkin ilmottauduin tuttuun jatkoryhmään. Ei tullut kuitenkaan ilmottautumiseen mitään vastausta, joten eilen laittelin agivastaavalle sitten viestiä olenko päässyt ryhmään ja milloin treenit alkaa/alkoivat. Vastauksena pahoitteluiden kera että juu mukana olen ja treenitkin jo viime viikolla alkaneet, oli agivastaava unohtanut mut info-listoilta kokonaan pois. Noh, sain sitten eilen kenttäkauden aikataulun, ja sieltähän minunkin nimi löytyi keskiviikon kohdalta klo 16-18.30. Suuntasin siis tänään auton nokan kohti Mäntsälää. Lähtösählinkien takia olin 10 minuuttia myöhässä, mutta kentällä odottikin outo vastaanotto: portti kiinni ja lukossa! Eikä ketään mailla eikä halmeilla. Odottelin kymmenisen minuuttia mutta ei ketään ilmestynyt. En sitten viitsinyt sen kauemmaksi aikaa jäädä odottelemaan, on parempaakin tekemistä kuin kentän portilla odotella joskos treenit alkaisi vaikka myöhemmin tjn.

Minkäänlaista infoa ei ole minulle ainakaan tullut että treenit olisi ollut peruutettu. Menin sitten äidin luokse käymään ja tarkistin säpöstä olinko katsonut ajan väärin, mutta niin siellä luki, klo 16-18.30. Laitoin sitten agivastaavalle viestiä että onko aikataulussa virhe vai miksi ei treenejä ollutkaan, vielä en ole saanut vastausta. Toivottavasti ensi viikolla on tiedossa oikea aika! Kyllä kismitti, olisi ollut parempaakin tekemistä niille bensarahoille, jotka nyt paloivat savuna ilmaan turhaan :|

Lisäksi Sari vetää muutamalle tutulleen taas agin treeniryhmää, ja sielläkin aiotaan Pyryn kanssa käydä, käydään luultavasti yhdessä Tonin kanssa. Tavoitteena olisi että tänä vuonna saataisiin ekat startit startattua :) Ja että saisi tuon remmirähjän aisoihin, uskaltaisi näyttelyihinkin viedä kun ei tartteisi hävetä silmiään päästä rähjääjän takia -.-' Toivon että viikottaiset agitreenit ja muiden koirien näkeminen auttaa asiaan ja saan koulittua tuon rähjäämisen pois. Kaikista pahinta on nopeammin liikkuvat koirat, Pyryllä tuntuu olevan pakonomainen tarve päästä jahtaamaan, vaikkei se edes mitään pahaa kyllä tee jos pääse toisen koiran kohtaamaan.

Parin viikon päästä onkin itseasiassa näyttelyä tiedossa, mutta tällä kertaa Reetun ja Siirin kanssa. Uudenmaan mäyräkoirat järjestää Mäyräkoirien Ryhmänäyttelyn 2012 Kauniaisissa, ja sinne ollaan Reetu ja isoäiti Siiri ilmoitettu. Reetusta onkin kasvanut kerrassaan komia poika, hyvin paljon on isänsä näköinen!

Pari viikkoa sitten nypin yhdessä Mariannen kanssa Reetun, kuva on kyseiseltä päivältä ja oli nyppiminen vielä hieman kesken, kuten kuvasta näkyy. Jaloissa, vatsan alla ja rinnassa tupsuja liikaa. Nyt poika on jo kuitenkin ihan siisti ja näyttelykunnossa! :) Innostuin ilmottamaan myös Siirin veteraaneihin, koska yli 10-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi ko näyttelyyn, ja Siiri täytti viime sunnuntaina jo kunnialliset 12-vuotta.

Pyry taisi nauttia hieman liikaa simaa vappuna... Saippuapallot rulez!!!

Kirjottelin muuten pari uutta sivua tänne blogiin, käykäähän lukemassa jos koirien värigenetiikka kiinnostaa! Itse olen ihan hurahtanut kyseiseen aiheeseen. Olen aina ollut todella kiinnostunut genetiikasta mutta nyt on tuo koirien värigenetiikka vienyt mukanaan. Paljon on vielä opittavaa ja ymmärtämättä, mutta imen kaiken uuden tiedon kuin sieni. Innostuin tekemään myös mudien väreistä oman sivunsa, joten mudista kiinnostuneilla löytyy sieltä pieni ja tiivis infopaketti :)

Mudien värit

Värigenetiikkaa

Flow-treenit

Laiska mamma ei ole taas jaksanut päivitellä blogia :P Korjataanpa se asia nyt. Ensinnäkin, rauhallista joulua kaikille ja onnea vuodelle 2012! :) Toivottavasti seuraava vuosi tuo onnistumisia tullessaan ja päästään Pyryn kanssakin tavoitteisiimme.

Tänään oli taas MKK:n agitreenit. Ja ihan parhaat treenit ikinä, kunnon flow-fiilis. Nykyisin käydään myös joka toinen keskiviikko avoni Tonin siskon Sarin vetämissä agitreeneissä Hakkilassa. Toivottavasti saadaan keväällekin Sarille ryhmä kasaan, ja parempi halli käyttöön ja inhimillisempään aikaan. Hakkilan halli on aivan p*****stä ja aikakin on meille varattuna klo 21.30-22.30.

Tänään treeneissä oli ohjelmassa niiston treenaamista ja radalla oli mukana esteitä joita harvoin tulee otettua, eli pöytä, pussi ja muuri. Pituuskin oltaisiin otettu jos olisi vain mahtunut radalle mukaan. Pyryllä oli aivan käsittämättömän hyvä vire!! Aivan uskomaton! Eikä se vire laskenut vaikka tuli toistoja ja virheitä yms. Meillä oli palkkana frisbee ja P oli aivan täpinöissään siitä, näköjään paras mahdollinen palkka. P jaksoi tehdä toistoja toiston perään, ja treenit oli vielä pitkät kun meitä oli vain kaksi treenaajaa, ja aikaa se 2,5 tuntia. P:llä oli vauhtiakin ihan uskomaton määrä, puomilla mua meinasi alkaa huimaamaan kun P juoksi puomin suoran sellaista vauhtia että oksat pois, pysähtyi kuitenkin kontaktilla hienosti namialustalle.

Tässä ratapiirros:

Otettiin rata kahdessa osassa, ensin esteet 1-10 ja myöhemmin esteet 11-16. P aloitti hienosti, aluksi saatoin sen melko pitkälle 2. putkeen, mutta lopulta maltoin jäädä kauemmaksi ja P irtosikin hienosti putkeen. Toisessa aloituksessa P kuitenkin teki jotain, liukastui tai jotain, ennen 1. hyppyä ja rima tuli alas ja osui P:tä kai päähän, koska P alkoi ravistella kovasti päätään/korviaan. Tämän jälkeen P alkoi menemäänkin 1. hypyn alitse. Ensimmäistä alitusta en itse edes huomannut vaan jatkoin radan loppuun! Taisteltiinkin hetki sitten 1. hypyn kanssa, ja lopulta päädyin siihen että aloituksessa olin heti 1. hypyn takana vetämässä P:n esteen yli, jolloin se hyppäsikin hienosti. P irtosi siitä niin hienosti 2. putkeen että ehdin hyvin mennä 3. hypylle ottamaan P:n niistolla vastaan.

3. hypyn ensimmäinen niistoyritys ei ollut kovin hyvä vaan P teki piiitkän kaarteen hypyn jälkeen, jäin liikaa odottelemaan kun olisi pitänyt heti lähteä etenemään 4. putkelle. Muutaman yrityksen jälkeen sekin alkoi kuitenkin sujumaan, uskalsin lähteä liikkumaan heti kun näin että P varmasti hyppää hypyn. 4. putken edessä tein takaaleikkauksen ja ehdin liikkua 5. ja 4. hyppyjen väliin. 6. hypyn takaakierto niistolla ensimmäisellä kerralla meni pitkäksi, P oli ihan intopiukeena menossa pussiin. Se menikin jo sinne mutta karjaistuani kääntyi vielä takaisin ja hyppäsi 6. hypyn. Niiston jälkeen piti tehdä persjättö ja sitten saikin juosta miljoonaa että ehti mennä 7. pussin jälkeen ohjaamaan 8. muurille ja siitä 9. pöydälle. Jäin aluksi liikaa varmistelemaan niistoa jolloin tuli todella kiire pussi-muuri-pöytä -sarjalle. Toisella vuorollamme kuitenkin rohkaistuin ja uskalsin taas lähteä heti liikkeelle kun näin että P lähtee hyppyyn ja sai kyllä juosta mutta ehdin hienosti edelle jolloin ei tullut yhtään hätäiltyä, P:kin juoksi suoraan pussista muurille eikä ehtinyt yhtään ihmetellä missä mä menen.

Pöytää ei olla vielä ikinä radalla otettu, P ei vielä oikein tiedä että siellä on tarkoitus odottaa kunnes saa merkin tulla pois. Pari kertaa se sieltä ryöstikin sitten. Pöydältä jatkui 10. puomille. Tässä ryssittiinkin pari kertaa kun en katsonut mihin P lähti, jolloin se tulikin yllättäen mun oikealle puolelle ja ohitti koko puomin (hyvin yllättävää että P jättää puomin hyväksikäyttämättä O_o ). Rupesinkin sitten pöydällä odottelun ajan siirtymään selvästi lähemmäs puomin viereistä seinää ja otin kunnon haltuunoton jolloin puomille tuli suorempi linja. Tämä auttoi kummasti. Kontaktit P teki hienosti lähes joka kerta namialustan ansiosta.

Myöhemmin otettiin sitten vielä radan loppuosa. Voi kamala että osasi ollakin hankalaa ohjata puomilta 11. hypyn takaakiertoon!! :D Ei meinannut mennä mulla jakeluun ei sitten millään, tein mitä ihmeellisempi kaarroksia yms. Kyllä se kuitenkin lähti siitä suttaantumaan. Ensimmäisellä yrityksellä P meni hienosti 12. putkeen, mutta sitten alkoikin puomin pommitus. Kun saatiin onnistunut suoritus jätettiinkin asia hautumaan. Kun taas tuli meidän vuoro niin 11. hypyltä 12. putkeen meno meni kuin unelma <3 Ei ainuttakaan puomia tullut. Ensimmäisissä yrityksissä itse ohjasin jotenkin kummasti kohti seinää enkä viistosti putkeen... Nyt osasin korjata ohjaukseni ja heti alkoi sujumaan. 13. hypyn takaakierto ja niisto meni ihan ok, aluksi en jättänyt P:lle tarpeeksi tilaa ja lähdin liikaa saattamaan 14. putkeen jolloin juoksin liikaa päälle. Mutta tämäkin alkoi kummasti sujumaan muutaman yrityksen jälkeen. Pitäisi alkaa luottamaan siihen että P on ruvennut irtoamaan aika hyvin! Loppu sujuikin helposti. Otettiin loppurata vielä kerran niin että mentiinkin 11. hypyltä puomille ja se meni ensimmäisestä oikein joten jätettiin heti siihen, oli niin loistava suoritus.

En ole varmaan ikinä ollut näin tyytyväinen meidän treeneihin! Mä leijun! ;)

Super treenit!

Eiliset treenit menivät ihan super hyvin! Ei voisi tyytyväisempi olla. Jatkettiin samasta kuin viime viikolla eli siis saksalaista ja päällejuoksua. Ensimmäisenä oli päällejuoksu treeni, alla ratapiirros:

3. hypyltä alkava kolmen esteen päällejuoksusuora oli hyvin haastava melkeinpä kaikille. Pyry aloitti hyvin ja kaksi ensimmäistä meni hyvin, mutta viimeinen hyppy mentiin joko väärältä puolelta tai juostiin takaa ohitse. Pari kertaa meni niin, ja sitten yhtäkkiä 3. hyppykin meni ihan päin prinkkalaa, P nimittäin keksi mennä sen alta. Jouduttiin sitten ottamaan hetki ihan pelkästään 3. hyppy simppelinä takaakiertona ja laittamaan toinen rima matalammalle estämään altamenon. Jätettiin ko kolmen hypyn suora muhimaan ja jatkettiin rataa eteenpäin.

6. putki ja 7. A meni hyvin, paitsi A:lla P tuli niin vauhdilla että tuli alas ilman kunnon kontaktin tekemistä ja jouduin siis korjaamaan. A:n jälkeen oli tarkoitus tehdä valssi ja ohjata 8. hypyn takaakierto vasemmalta kiertäen, jotta linja 9. putkelle on mahdollisimman suora. Noh, ensimmäisellä kerralla onnistuttiin se ryssimään kun jätin ohjauksen ihan puolitiehen jolloin P meni väärän radan hyppäämällä 1. hypyn. Otetiin uudelleen 6. putkelta eteenpäin, tällä kertaa A:nkin kontakti onnistui ja takaakierto meni hyvin, paitsi P ei mennyt putkeen vaan A:lle vaikka ohjasin selkeästi putkelle ja yritin vielä keholla plokata tien A:lle. Kolmas kerta toden sanoi ja kyseinen pätkä onnistui. Yllätyin että tämä kohta meni niinkin kivuttomasti, koska P:llä on niin kova hinku A:lle että olin varma että joudutaan sitä kohtaa hinkkaamaan enemmänkin.

9. putkelta meno 10. hypylle ei onnistunut ensimmäisellä kerralla vaan P hyppäsi sen suoraan. Otettiin uudelleen 9. putken alusta ja tällä kertaa onnistui ja koko kolmen hypyn päällejuoksusuora onnistui hienosti. Huomasin kuitenkin omassa ohjauksessa että en juokse suoraan vaan vedän P:n mukanani hypyn jälkeen kauemmas esteistä ja taas juoksen sen lähemmäs hyppyjä ja välistä seuraavaan hyppyyn. Joten otettiin vielä sama kohta muutaman kerran että sain omaa linjaa korjattua. Otettiin samantien vielä suoraa myös toiseenkiin suuntaan ja päällejuoksu alkoi sujumaan oikein mallikkaasti. Pidin vielä mukana hyppykäskyä, koska P kovin helposti juoksi vain esteen ohitse takaa. Otettiin vielä viimeiseksi kerran koko rata ja vain viimeinen päällejuoksusuora jouduttiin kerran korjaamaan.


Päällejuoksun jälkeen otettiin vielä saksalaista 1. hypyn ja 2. putken avulla, eli siis 2. putki ja 1. hyppy takaakiertäen ja matka jatkui takaseinää kohden (kuten jälkimmäisessä ratapiirroksessa). Sekä minä että P muistettiin saksalainen oikein hyvin! Aluksi sekoilin kun en muistanut kumpaa kautta otetaan ensiksi, eli kierretäänkö hyppy oikealta vai vasemmalta mutta siitä se lähti sujumaan. Huomasin että liike on selvästi helpompi suorittaa kun pitää vauhdin yllä eikä jää junnaamaan ja odottamaan liikoja. Putkea jouduttiin hetki kertailemaan, kun P:lle tuli yhtäkkiä jokin ongelma putkeen menon kanssa, se hyppäsi taas putken päälle -.-'

Tämän jälkeen tehtiin ihan radan pätkäkin jossa pääsi päästelemään oikein olan takaa ja välissä oli kaksi saksalaista. Kepit teimme P:n kanssa erikseen, eli päätimme radan 7. hypyn saksalaiseen. Tässä ratapiirros:

Ja tällä radalla saikin sitten tosissaan pistää jalkaa toisen eteen! Etenkin me keillä on nopeat koirat. 4. putkeen asti sujui P:n kanssa hyvin, sitten juostiin kilpaa että ehdin ohjaamaan 5. putkeen. Ensimmäisellä kerralla luotin ja oikaisin liikaa, jolloin P ei mennytkään 5. putkeen vaan lähti mukaani kun olin siirtymässä jo seuraavan hypyn luokse asemiin. Ideana oli että menen 6. ja 7. hyppyjen väliin ottamaan vastaan kun P tulee putkesta. Otettiin uudelleen, tällä kertaa P irtosi hienosti 5. putkeen, mutta itse sekoilin ja juoksin putken suulle ottamaan vastaan jolloin tuli kiira 7. hypyn saksalaisen kanssa, P lähti hortoilemaan 6. hypyn jälkeen minne sattuu. Kolmas kerta toden sanoi taas kerran, ja viimeinen saksalainen onnistui juuri ja juuri, taas P meinasi painella 7. hypystä ohitse jonnekin minne ties, mutta palasi takaisin ja saatiin tehtyä saksalainen loppuun. Mentiin rata vielä pari kertaa ja hyvin sujui! Kyllä oli uskomaton hiki sen rupeaman jälkeen......

Viimeisenä otettiin P:n kanssa vielä kepit 6 kepillä ja vasemmalla ohjaten, ja olin kuin puulla päähän lyöty!! P meni upeasti ilman käden liikettä pelkällä kekekeke-hokemalla. Se oli niin upea ettei ole tosikaan. Otettiin vielä uudestaan, ja sitten koutsi laittoikin täysimittaiseksi kepit ja sekin meni mahtavasti. Oikealta ohjaten sen sijaan ei mennyt niin hyvin, ja kun otin namin esiin, ei hommasta tullut yhtään mitään! P alkoi vain hortoilemaan ja oli kuin ei keppejä olisi ikinä tehnytkään. Saatiin kuitenkin onnistunut suoritus, joten otettiin vielä kerran hyvä toiselta puolen ohjaten ja jätettiin asia siihen. Nyt pitäisi tosissaan tuota oikeaa puolta hieoa, kun oikea puoli menee jo niin loistavasti.

Teemme Tonin kanssa muutaman hypyn, jotta päästään myös kotipihalla P:n kanssa ohjauskuvioita treenaamaan. Odotan jo intopiukeana että saadaan esteet valmiiksi! Nyt myös houkuttelee keppien, ainakin sen 6:n kepin saaminen kotipihalle.....